Passiivitaloja ja minimikoteja

Viime viikolla kuultiin energian säästön näkökulmasta sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvänä uutisena oli, että Suomessa viime vuosina rakennetuista pientaloista yli puolet saa energialuokakseen joko A tai B. Valitettavasti muut uudisrakennukset eivät yltäneet energiatehokkuudeltaa vastaavaan tasoon, vaan selvästi suurin osa oli energiatehokkuudeltaan C- tai D-luokkaa. Näyttääkin siltä, että yksittäiset ihmiset ovat lähteneet mukaan energiansäästötalkoisiin selvästi suuria rakennuttajia paremmin.

Pientalorakentamisenkin kehityksessä on kuiten yksi huolestuttava piirre, joka pisti silmään viime kesänä Kuopion asuntomessuilla: sikäli kun kaikkiin taloihin ei todennäköisesti ollut muuttamassa mitään suurperheitä, asunnot olivat aika massiivisen kokoisia. Esimerkiksi yksi messujen energiatehokkuuden kruununjalokivistä, Passiivikivitalo Pekkarinen, sisälsi myös meidän olohuoneen kokoisen walk-in-vaatehuoneen sekä valtavan alakertatilan perheen motocross-harrastukselle.Vaikka messualue suorastaan pursui lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaratkaisuja, jäi kokonaisuudesta ympäristön näkökulmasta ristiriitainen olo.  

Tästä näkökulmasta on selvää, että energian kulutusta neliötä kohden mittaavat energialuokat ovat torso mittari asumisen ilmasto- saati ympäristövaikutuksia ajatellen. Jos asumisen energiankulutusta halutaan mitata, paljon aidomman kuvan antaisi asukasta kohden jyvitetty energiankulutus. Tämä voisi toki vaihdella yhden asunnon kohdalla huomattavastikin, jos saman katon alla punkkaisi yhteen aikaa neljä ja myöhemmin kaksi henkeä. ”Asumisjalanjälki”-tyyppisen ajattelun edistäminen  ehkäisi kuitenkin mahdollista viherpesua, joka asuntojen energialuokkiin nyt selvästi liittyy.   

Tällaista ajattelua kannattaisi myös arkkitehtuurin professori Markku Hedman, joka on vetänyt Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteisessä Minimikoti-projektia. Projektissa luotiin villejä visioita muun muassa keskelle ostosteskusta tai parkkipaikkaa sijoitettavista minikodeista. Hedman esitteli hankkeen saldoa pari viikkoa sitten pidetyssä Megapolis-tapahtumassa .

Vaikka asuntoja rakennettaessa ja peruskorjattaessa paalutetaankin merkittävä osa asumisen enrgiankulutuksesta, myös kulutustottumuksen vaikuttavat. Tällä viikolla vietetään taas valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Valojen sammuttelijoille ja patterien ruuvaajille voi tulla iloisena yllätyksenä tieto siitä, että tuoreen brittitutkimuksen mukaan tällaisen epätasaisen kulutuksen poistaminen on luultua tehokkaampaa ilmaston kannalta. Syynä on se, että vaihtelevan kulutuksen perusteella päälle menevät laitokset ovat usein keskimääräistä saatuttavampia. Eli jos neliöitä on kertynyt, eikä asunnon energialuokkakaan ole kirkkaimmasta päästä, valojen räpsyttelyllä voi ottaa ainakin päälimmäiset löysät pois.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Kulutus.fi-blogissa.

Advertisements