Veroeurot parempaan käyttöön

Olen tehnyt tänä vuonna paljon konkreettista kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistämistyötä sitä varten perustetussa osaamisverkostossa Keinossa. Kyse on siitä, miten käytämme Suomessa vuosittain hankintoihin poltetut 35 miljardia veroeuroa: Tuetaanko niillä jotain uutta ja kestävää?  Saadaanko tuloksia, vai ostetaanko pelkkiä suoritteita?  Oli hauskaa lähteä kaupunkeihin tapaamaan kestävien ja innovatiivisten hankintojen edelläkävijöitä. Tässä Hämeenlinnassa kuvatussa videossa kerrotaan kaupungin pyrkimyksistä kehittää vaikuttavampia hankintoja, ja miten sillä on onnistuttu  lisäämään muun muassa palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten tyytyväisyyttä.

Miltä tuntuu elää ja työskennellä ilmastokriisin aikana?

Tässä naisvaikuttajien Centura-verkostolle pitämässäni esityksessä pääsin yhdistelemään poikkeuksellisella tavalla tutkimustietoa, kokemuksia kestävyyden edistämisestä työnä ja elämäntapana. Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä?

PATH2030 – An Evaluation of Finland’s Sustainable Development Policy

SYKE-Sitra modification of O'Neill et al figureOur PATH2030 project has produced an evaluation of Finland’s sustainable development policy and formulated concrete recommendations for the future. No country has yet presented a credible plan for how to reach the goals of the 2030 Agenda. Finland’s sustainable development policy has succeeded in being inclusive, which shows that sustainable development has become a broadly accepted aim in society. Reaching the 2030 goals requires, however, many system-level changes and the mediation of conflicts of interest. The evaluation shows that sustainable development policy should focus on climate change, environmental questions, consumption and increasing inequality. It is recommended that sustainable development should become the basis of future Government Programmes, that a roadmap for how to reach the goals should be created and that, for example, the indicators and the Expert Panel on Sustainable Development should be revised.

Suomen kestävän kehityksen politiikka onnistuu osallistamisessa mutta ontuu rakennemuutosten edistäjänä

Arviomme Suomen kestävän kehityksen politiikasta julkaistiin maaliskuussa, ja kevään aikana raportti saatiin myös käännettyä englanniksi. Arvioinnissa todetaan, että kestävän kehityksen näkökulmasta Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen, yhteiskunnallinen vakaus ja vahvat instituutiot. Suomen suurimmat haasteet taas liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ympäristön tilaan ja kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Kestävään kehitykseen tähtäävä politiikka on ollut hyvä yhteiden kielen ja keskusteluyhteyksien synnyttäjänä, mutta intressiristiriitojen ja jäykkien rakenteiden muuttamiseksi tarvittaisiin lisää poliittista vipuvoimaa. Keskeiset tiedot POLKU2030-arvioinnista ja sen tuloksista löytyvät oheisesta, SYKEn SDG-verkostolle pidetystä esityksestä.

Tehtävä tulevalle hallitukselle

sdg_kaikki_tavoitteet_0_3Viime aikojen suurimpia ponnistuksia on ollut Suomen kestävän keshityksen politiikan arviointi POLKU2030-hankkeessa. Nyt raportti on viimeisteltävänä, ja pääsimme tänään esittelemään uunituoreita tuloksia eduskuntaan neljän valiokunnan yhteiskokoukseen. Mitä ehdotamme? Että 1) Agenda2030 otetaan seuraavien hallitusohjelmien ytimeen; 2) Luodaan tiekartta, joka varmistaa tavoitteiden konkreettisuuden ja selkeät polut kohti tavoitteita; 3) Budjetin kestävyydelle asetetaan tavoitteita; 4) Kestävälle kehitykselle luodaan vankka tieteellinen tuki mm. asiantuntijapaneelia ja indikaattoreita kehittämällä; 5) Ja että kestävyydestä tehdään osa hallinnonalojen rajat ylittävää ulko ja turvallisuuspolitiikkaa. Lisää tietoa policy briefissä.

 

Circular Economy for Sustainable Development

Our report Circular Economy for Sustainable Development is being published today on the first day of the WCEF2018 in Japan. In the report, we seek to summarise the potentials of circular economy to promote the 2030 Agenda agreed by the UN in 2015. The key message is that moving towards circular economy not only presents vast environmental and businesses opportunities but also ways to alleviate poverty. The report is a background contribution to the Global Sustainable Development Report 2019 written by an independent group of scientists and published next year.Circular_economy_1200px_20180928_verkkoon

Onko uusiutuvia edistetty Suomessa liian helposti?

Pohdimme Tekniikka & Talous -lehden juuri julkaisemassa blogissa sitä, olisiko Suomi voinut hyötyä monipuolisemmin uusiutuvien energiamuotojen edistämisestä. Nyt maamme on bioenergian innovaatiojohtajia Euroopassa, mutta esimerkiksi alan teknologiavienti ei silti vedä. Kaksi muuta uusiutuvien innovaatiojohtajaa, Tanska ja Saksa, ovat edistäneet energiasektorin rakennemuutosta jo pitkään. Voisiko näistä maista ottaa oppia myös Suomeen?

NETTIIN_UusiutuvaEnergia_Bioenergia

The policy robustness and resilience trajectories of renewable energy innovation leaders

The policy efforts to shift energy production and consumption profiles from fossil resources towards renewables have stimulated innovation activities and economic maturing of RE technologies, most evidently the wind and solar. This has become visible not only in growing RE production shares and international technology trade volumes, but also in the numbers of issued patents. However, the economic dynamics are geographically uneven as some of the countries have emerged as technology leaders that in principle drive the general development and take the most advantage of it. In this paper, we focus on three suspected innovation champions – Denmark, Finland and Germany – and ask whether certain features of public policy have sustained the central role of RE technologies in their policy agendas over long periods of time. We turn to the concepts of policy robustness and resilience coined by adaptive policy scholars to achieve this. By analysing the long-term policy trajectories of the case study countries, we conclude that while all these countries have had relatively robust policy strategies, there are differences in the ways and extends that resilience is promoted. Of the case countries, Denmark’s wind power policy seems to be an excellent example of how robustness and resilience building can be balanced in a fruitful way. In the end, we provide more generalisable lessons on how policy robustness and resilience could be promoted in different settings. Read more from our conference paper that will be presented in the 9th International Sustainability Transitions Conference in Manchester and in the Energizing Futures conference in Tampere this June: Berg, A., Lukkarinen, J., Ollikka, K. (2018) The policy robustness and resilience trajectories of renewable energy innovation leaders – Analysing the promotion of bioenergy in Finland, wind energy in Denmark and solar power in Germany